Näkyvyyden kautta lähemmäksi päättäjiä

Useassa opiskelijakunnassa on tällä hetkellä meneillään edustajistovaalit. Kun seuraa sosiaalista mediaa, siellä törmää jatkuvasti opiskelijakuntien ja eri listojen kehotuksiin äänestämisestä. Yritys on kova saada kaikki jäsenet äänestämään. Aiempien vuosien perusteella voi kuitenkin epäillä että äänestysprosentti jäänee pieneksi, vain harva käyttää ääntään valitakseen ihmisiä päättämään opiskelijakunnan toiminnasta. Miksi näin? Eikö yhteisiin asioihin vaikuttaminen todella kiinnosta kuin harvoja?

Meillä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa onnistuimme saamaan ennätysmäärän ehdokkaita tämän syksyn vaaleihin. Itse ajattelen että tämä johtuu pitkälti siitä, että olemme kuluneena vuonna panostaneet paljon opiskelijakunnan näkyvyyteen. Olemme kiertäneet kampuksia, hankkineet maskotin, uudistaneet nettisivumme, luoneet blogin ja käyttänyt aktiivisesti Facebook-sivuamme. Olemme tuoneet opiskelijakunnan toiminnan lähelle opiskelijoita. Nähtäväksi jää, miten paljon tämä vaikuttaa äänestysprosenttiin mutta uskon ja toivon että sekin on aiempaan nähden korkeampi.

On vaikea päättää opiskelijakunnan toimijoista jos ei tiedä mitä opiskelijakunta tekee. Yksi tärkeä toiminnan lähtökohta opiskelijakunnissa on mielestäni opiskelijalähtöisyys joka käytännössä tarkoittaa sitä, että jokainen opiskelija tuntee olevansa osa opiskelijakuntaa ja tietää mitä opiskelijakunta tekee ja miksi se on olemassa. Tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat opiskelijakunnan toimijat, osaavat ottaa tarvittaessa yhteyttä ja pystyvät valitsemaan opiskelijakunnan toiminnasta ne toiminnot, johon haluavat osallistua.

Samaa toivoisin myös liitoltamme.  SAMOKin toiminnan tulisi olla tuttua jokaiselle opiskelijakuntatoimijalle.  Tämä taas on mahdollista lisäämällä vuorovaikutusta toimijoiden välille. Mielestäni vuorovaikutuksen tulee lähteä SAMOKin toimijoista. Sopivin väliajoin tapahtuva yhteydenotto puhelimitse tai jonkin sähköisen median kautta, auttaa jo toimijoita pysymään perillä liiton toiminnasta. Hyviksi havaittujen videoneuvotteluiden suuntaaminen myös hallituksen jäsenille varmistaisi, että kaikki toimijat kuulevat ajankohtaiset keskustelut. Opiskelijakuntien hallitukset ja edustajistot päättävät liiton toiminnan linjoista, mutta päätöksien tekeminen on vaikeaa, jos vuoden aikana ainut yhteys liittoon on ollut pari tapaamista tai koulutusta. Liiton toimijoiden ja toiminnan tulee näkyä jokaiselle opiskelijakuntien hallitusten jäsenelle, ei vain puheenjohtajistolle ja parille aktiiviselle. Tällöin meillä on myös mahdollisuus edistää opiskelijakuntien osaamista koko hallituksessa ja siten edistää opiskelijakuntien toimintaa  ja jopa saada pätevämpää ohjausta liiton toiminnalle.