Puhe piispantarkastuksessa

Tampereen hiippakunnan piispa Repo tekee piispantarkastuksen Hämeenlinnan seurakuntaan 14.-17.11. ja vieraili sen yhteydessä myös HAMK:ssa. Pääsin pitämään opiskelijakunnan puheen tilaisuudessa, se tässä alla. Tilaisuuden jälkeen jäin myös pohtimaan kirkon roolia korkeakoulussa ja päädyin sellaiseen ajatukseen, että opiskelijakunnan tulee palvella kaikenlaisia opiskelijoita ja siten myös seurakunnan kanssa tulisi tehdä yhteistyötä.

Puhe piispantarkastuksessa, HAMK:ssa, Visamäki, Hämeenlinna 14.11.2013

Arvoisa piispa, rehtori ja muut paikalla olijat.

Ihan aluksi haluaisin että kuvittelette tilanteen jossa saavut uuteen tilaan, uuteen paikkaan, huoneeseen, joka on täynnä ihmisiä. Voisin kuvitella että ensimmäinen reaktiosi on katsella ympärillesi ja hakea joukosta tuttuja kasvoja ja hakeutua tuttujen ihmisten seuraan.

Kuvittele sitten tilanne jossa saavut uuteen tilaan tilaisuuteen, jonka sisältöä ja tarkoitusta et tarkkaan tiedä tai ymmärrä. Katsellessasi ympärillesi huomaat että ympärillä ei ole yhtään tuttua kasvoa. Miten epävarma olosi on?

HAMKin uudessa strategiassa todetaan että HAMK on opiskelijoiden ja henkilöstön muodostama yhteisö. Opiskelijakunnan vastaavassa paperissa on kuvattu HAMKO:n visioksi "Opiskelijakunta on vahva ja vaikuttava kaikkien opiskelijoiden yhteisö. Yhteisöllisyys on koettu koko HAMKissa tärkeäksi toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Mutta - yhteisö ei rakennu sillä että se kirjoitetaan paperille tavoitteeksi eikä se muodostu automaattisesti kun joukko ihmisiä laitetaan saman katon alle, oli tuo katto sitten kuvaannollinen tai fyysinen.

Palataanpa takaisin tuohon tilaan jossa olet outojen ihmisten keskellä. Jos asiat etenee hyvin, joku todennäköisesti tulee luoksesi, ottaa sinut vastaan ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Sinulle toivottavasti kerrotaan tilaisuuden tarkoituksesta sekä sisällöstä ja pääset tutustumaan muihin paikalla olijoihin. Pikku hiljaa löydät paikkasi uudessa tilanteessa.

Ammattikorkeakoulussa useat kymmenet ihmiset pääsevät tällaiseen uuteen tilanteeseen aina lukukauden alussa. Epävarmuuden tunnetta hälventämään ja joukkoon kuulumisen sekä yhteisöllisyyden tunnetta kasvattamaan on HAMKissa ja opiskelijakunnassa kehitetty hyvät ohjaus ja tuutorointi käytänteet. Opiskelijakunnan kouluttamat vertaistuutoriopiskelijat yhdessä henkilöstön kanssa ottavat uudet opiskelijat vastaan. Opiskelijoille kerrotaan HAMKista, opiskelijakunnasta sekä omasta kampuksesta. Kuitenkin mielestäni tärkein tuutoreiden tehtävä on tutustuttaa opiskelijat toisiinsa ja luoda ryhmähenkeä aloitusryhmiin.

Yhteishenki ja yhteisöllisyys syntyvät nimenomaan yhdessä tekemällä ja sen toteuttamisessa ja organisoinnissa opiskelijakunnalla ja tuutoreilla on tärkeä rooli. Tekemistä pyritään toteuttamaan mahdollisimman laajasti niin että jokaiselle opiskelijalle löytyy jotakin. Tässä kuitenkin meillä on varmasti vielä parantamien varaa. Vuodesta toiseen toiminta kehittyy ja tahdon tässä kohtaa nostaa esille tänä vuonna aloittamamme uuden toiminnan, liikuntatuutoroinnin. Liikuntatuutorointi on osa opiskelijakunnan tuutorointia ja sen ajatuksena on tutustuttaa opiskelijat uuden kaupungin ja korkeakoulun liikuntapalveluihin ja muihin liikunta mahdollisuuksiin.

Liikunnan tärkeydestä ja sen terveyttä edistävistä vaikutuksista on puhuttu paljon, erityisesti nyt amk-uudistuksen myötä. Tänään opiskelijoiden liikuntaliiton liittokokouksessa -- on tämä nykytekniikka vaan näppärää kun voi kotona puhetta viimeistellessään, katsella samalla kotikoneeltaan kymmenien kilometrien päässä pidettävää kokousta.--- Eli tänään Vierumäellä pidettävässä liittokokouksessa liittokokoukselle tervehdystä antaessaan Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen puhui liikunnan tärkeydestä, ja erityisesti siitä, millaisen yhteishengen se voi luoda yhteisön sisällä. Liikunta on myös mainio väline tuoda eri kansallisuudet yhteen, sillä urheilun kieli on globaali.

Myös HAMKissa on panostettu viimeaikoina liikuntapalveluiden lisäämiseen ja kehotankin nyt koko korkeakouluyhteisöä ottamaan tämän kehityksen yhtenä askeleena kohti yhteisöllisempää HAMKia. Liikunnan avulla meillä on mahdollisuus tuoda opiskelijat yhteen mutta sen lisäksi se on mahdollisuus myös lähentää henkilöstöä keskenään ja opiskelijoiden kanssa.

Yhteinen tekeminen voi olla opiskelijakunnan järjestämiä tapahtumia, tuutoreiden järjestämiä tutustumisleikkejä, joukkueurheilua tai yhteisen paremman huomisen luomista. HAMKissa luodaan nyt uutta parempaa korkeakoulua ja on ollut ilo huomata miten moni yhteisön jäsen näissä talkoissa on mukana. Uskon, että tämän työn myötä kasvamme yhä paremmaksi yhteisöksi opiskella ja työskennellä. Rehtoria ja koko korkeakouluyhteisöä kehottaisin muistamaan, että mitä parempi yhteishenki meillä on, sitä paremmin me täällä viihdymme ja työskentelemme.

Piispa Repoa ja muita vieraitamme haastaisin miettimään, miten seurakunta voi tukea yhä paremmin korkeakoulua ja opiskelijakuntaa yhteisöllisyyden rakentamisessa

.

Kirjoittaessani tätä puhetta mietin omien opiskeluideni alkua ja sitä, miten jätin taakseni oman kotikaupunkini, ystäväni ja perheeni; oman yhteisöni. Tullessani HAMKiin syksyllä 2010 en tuntenut kaupunkia enkä täysin ymmärtänyt mihin olin tulossa opiskelemaan ja mitä koulutus sisältäisi. Minut kuitenkin otettiin vastaan hyvin, toivotettiin tervetulleeksi ja opettajat ja tuutorit tekivät tunteja töitä sen eteen, että opin tuntemaan luokkatoverini. Rehellisesti voin sanoa että tunnen kaikki kanssani koulun aloittaneet ja joukossa on myös muutama hyvä ystävä. Tuutori- ja opiskelijakuntatoiminnan myötä olen tutustunut yhä useampiin uusiin opiskelijoihin ja henkilöstön jäseniin. Kolmen ja puolen vuoden jälkeen voin lämmöllä sanoa että HAMKista on muodostunut minulle koti ja yhteisö jossa on hyvä työskennellä ja opiskella. Uskon ja toivon, että HAMK on jatkossakin luotettava ja turvallinen yhteisö opiskella ja työskennellä ja josta opiskelijan on hyvä lähteä vahvoilla siivillä kohti työelämän haasteita.

Lopuksi haluan opiskelijakunnan puolesta kiittää Piispa Repoa ja muita vieraita vierailustanne HAMKssa. Kiitos!